Blogi

Asumistukimenojen paisuminen on yksi asuntomarkkinoiden ja sosiaalipolitiikan suurista haasteista, vaikka talouskasvu on viime aikoina hieman tilannetta loivantanut.

 

Asumistuki on siitä ongelmallinen tuki, että se vesittää itse omaa tehoaan. Maksettavan asumistuen kasvu mahdollistaa tietyn suhteellisen osuuden ylittäessään vuokrien nousun, joka puolestaan kasvattaa asumistukea tarvitsevien joukkoa.

 

Asumistuen perimmäisiä vaikutuksia voi pohtia ajatusleikkinä sitä kautta mitä tapahtuisi, jos asumistuki kokonaan poistettaisiin. Vaikka niin radikaali muutos ei olisi tosielämässä viisas, tällainen pohdinta paljastaa paljon harvoin ymmärrettyä tai ainakin harvoin tunnustettua asumistuen luonteesta ja vaikutuksista.

 

Mitä sitten tapahtuisi, jos asumistuki kokonaan poistuisi? Selvää on, että jotkut ihmiset menettäisivät vuokra-asuntonsa, ellei esimerkiksi harkinnanvaraisella toimeentulotuella muutosta paikattaisi. Mutta vaikka niin ei tehtäisi, suurin osa asumistukea saavista ei menettäisi vuokra-asuntoaan. Eivätkä heidän asuntonsa jäisi tyhjilleen ilman asukasta. Koska sellainen ei olisi kenenkään etu.Vuokratasot sopeutuisivat vuokralaisten muuttuneeseen maksukykyyn, eli laskisivat.

 

Vaikka asumistuki poistuisi, ihmiset tarvitsisivat edelleen asuntoja. Ja asunnot vuokralaisia. Asuntojen vuokraaminen ei loppuisi, mutta se saattaisi tuottojen laskusta johtuen toki ainakin tilapäisesti hieman vähentyä.

 

Asumistuki on siinä mielessä tehoton tuki, ettei se suurimmassa osassa tapauksia laske asukkaan asumiskustannuksia. Asumistuen seurauksena vuokralaiset voivat maksaa korkeampia vuokria halutuilla alueilla, ja hyöty siitä menee valtaosin vuokranantajille.

 

Yksilötasolla myönnettävä tuki, esimerkiksi harkinnanvarainen toimeentulotuki, voi aidosti auttaa tuensaajaa. Mutta nykyinen massiivinen asumistukijärjestelmä on rakenteeltaan automaatti, joka vuokralaisten maksukykyä kaavamaisesti tukemalla vaikuttaa koko markkinaan ja nostaa vuokria.

 

Tämä näkyy jo siitä, kuinka asuntosijoittajien piireissä puhutaan asumistukijärjestelmästä omien tuottojen takaajana.

 

850 000 suomalaista oli viime vuoden lopussa asumistukien piirissä. Tilanne on kestämätön. Se on 15 prosenttia väestöstä, kun kaikkiaan vuokralla asuu noin 25 prosenttia väestöstä. Näin suuren joukon tukeminen vesittää koko tuen idean ja vie suurimman osan sen hyödyistä. Vuokratasot määräytyvät aina kysynnän, tarjonnan ja vuokralaisten maksukyvyn suhteesta. Noin joka viides tietyn alueen vuokralaisista voi saada asumiseensa tukea ilman, että sillä on selvää alueen vuokratasoa nostavaa vaikutusta. Jos tuensaajia on enemmän, tukien hyöty alkaa valua vuokriin. Nykytilanne, jossa noin 60 prosenttia kaikista vuokra-asunnoissa asuvista on asumistukien piirissä, on johtanut selvään yleisen vuokratason nousuun.

 

VATT selvitti 2017 nostaako asumistuki yksittäisen asunnon vuokraa, jos vastaavissa asunnoissa asuvista toinen saa asumistukea ja toinen ei. Havainto oli, että ei nosta, koska vuokrat määräytyvät ennen kaikkea alueen tyypillisen vuokratason mukaisesti. Tämä kärki sekoitti aiheen uutisoinnin pitkäksi aikaa. Tosin tutkijat itsekin tiedotteessaan totesivat, että eipä tullut tutkittua, nostaako asumistukijärjestelmä yleistä vuokratasoa. Ja että tulokset siksi ovat ristiriidassa aiempien suomalaisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan asumistuen erot vaikuttavat voimakkaasti vuokriin. Tällainen sekoilu asian ympärillä tuntui hämmentävän myös poliittisia päättäjiä, mikä oli harmillista. Sinänsä selvää asiaa hämärsi ilmeisesti tutkijoiden itsensäkin mielestä hieman epäonnistunut kysymyksenasettelu.

 

Mitä sitten pitäisi tehdä? Jotta asumistuesta saataisiin enemmän hyötyä, tuettavien määrää pitäisi johdonmukaisesti vähentää ja tukisummaa supistaa. Tämä pitäisi tehdä vaiheittain mutta päättäväisesti, hieman samaan tapaan kuin asuntolainojen verovähennysoikeuden kanssa on toimittu.

 

Nykyinen asumistuen paisuttamisen tie on kuljettu loppuun, koska asumistuen vuokria nostavasta vaikutuksesta on tullut tärkein syy sille, että asumistukea tarvitaan. On keksitty ikiliikkuja, joka todellisuudessa rahoitetaan veronmaksajien lompakosta.

 

Timo Metsola

hallituksen puheenjohtaja

Vuokraturva