Blogi

Helsingin Sanomat kirjoitti tänään tiedesivuillaan todella ansiokkaasti fyysisen liikunnan myönteisistä vaikutuksista aivojen toimintaan. Ihminen on kokonaisuus, jossa henkinen ja fyysinen kapasiteetti eivät todellakaan ole vailla keskinäistä yhteyttä. Urheilijan menestys arvokisoissa on usein päästä kiinni. Menestyvän yritysjohtajan salainen ase taas voi olla säännöllinen aamulenkki. Hesarin mukaan todennäköistä on, että muiden hyötyjen lisäksi lenkin aikana aivoihin kirjaimellisesti syntyy uusia hermosoluja.  

Eikä siinä vielä kaikki. Myös mielenterveytemme lepää tämän tasapainon varassa. ”Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta näyttää poistavan verestä ainetta, joka altistaa masennukselle. Kun lihakset ahkeroivat, niissä muodostuu tavallista enemmän pgc-1-alfa-nimistä proteiinia. Äskettäin on havaittu, että proteiini siivoaa verestä haitallista kynureniinia, jota elimistö erittää kovassa stressissä”, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Strereotypiat yksinkertaisesta urheilijasta ja sohvalle jumittuneesta älyköstä ovat siis juuri yhtä virheellisiä kuin stereotypiat usein muutenkin. Erilaisten asioiden tekeminen tuo tosiasiassa mitä ihmeellisimpiä synergiahyötyjä, kuten vaikkapa tuo uusien solujen syntyminen aivoihin juoksulenkin seurauksena.

Avaan muutaman omakohtaisen esimerkin aihetta sivuavista kokemuksista.

Olin itse nuorempana innokas musiikin harrastaja. Nyt keski-ikäisenä olen huomannut joidenkin muusikkojen melkeinpä loukkaantuvan, kun olen kertonut soittotaitojen säilyvän edes jollain tasolla, kun kaiket päivät töissä naputtaa kymmensormijärjestelmällä tietokoneen näppäimistöä. Kun soittaminen on jäänyt ihan liian vähiin, pidän täysin selvänä, että ilman jatkuvaa hienomotoriikan saamaa harjoitusta muussa muodossa tilanne olisi vielä paljon heikompi. Ja vastaavasti pianistille kymmensormijärjestelmän opettelu oli aikoinaan helpompaa kuin monelle muulle. Enkä näe tällaisessa ajatuksessa mitään aihetta loukkaantumiselle. Se ei suinkaan ole musiikin vähättelyä taidemuotona vaan yksi soitto- ja fraseerauskykyyn liittyvä fysiologinen havainto muiden joukossa.

Vastaavasti shakkia oli nuorena paremmin aikaa pelailla, kun ei ollut yritystoimintaa, perhettä tai lapsia vastuullaan. Silti peli ei välttämättä ole menetetty. Työelämässä ja sijoittamisessa on paljon haastavia tilanteita, joissa joudun pinnistämään aivan äärimmilleen kyvyn miettiä tehtyjen valintojen vaikutuksia useita siirtoja eteenpäin. Shakki voi pelinä olla hyvä pohja sellaiselle ajattelulle. Ja vastaavasti, vaikka varsinaisesti en ole enää shakkia pelannut, työn tuoma harjoitus pitää pelikykyä yllä. Lokakuussa 2015 Nordic Business Forum -tapahtumassa pelasin kaksinpelin shakkia suurmestari Garry Kasparovia vastaan kameroiden edessä ja selvisin 32 siirtoa. Väitän, että jos olisin käyttänyt koko elämäni vain shakin pelaamiseen, olisin pelannut huonommin ja jännittänyt enemmän.

Tällaisten selkeiden hyötyjen lisäksi ei pidä unohtaa monipuolisen elämän ja yleissivistyksen kokonaisnäkemystä tuovaa merkitystä. Mitä ikinä teetkin, mistä ikinä olet kiinnostunut, mihin ikinä paneudutkin, se opettaa jotain elämästä ja maailmasta. Kun sitten katsot omaa erityisosaamisen aluettasi, kaikki tuo taustalla oleva yleissivistys toimii kaikupohjana.

Kertaan usein toistetun esimerkin. Steve Jobs, toinen Applen perustajista, opiskeli yliopistossa kalligrafiaa hetken ihan vain huvikseen oman kiinnostuksen takia ilman, että ajatteli sen liittyvän mitenkään varsinaisiin opintoihinsa. Myöhemmin juuri nämä tunnit ja niihin liittyvä harjoittelu toimivat kimmokkeena oivellukselle siitä, että kirjaimet tietokoneen ruudulla ovat esteettinen elementti. Fontit syntyivät.

Tiedossa on myös, että Jobs teki usein ajatustyötä ja kävi tärkeimpiä keskusteluja useiden tuntien mittaisilla kävelylenkeillä.

Oma erikoisalueeni on asuminen, joka kytkeytyy toisaalta jokaiseen yksilöön ja toisaalta kaikkiin yhteiskunnan keskeisiin toimintoihin. Asuntomarkkinan ymmärtäminen vaatii hyvin laaja-alaista ymmärrystä yhteiskunnasta ja sen rakenteista. On oikeastaan etuoikeus saada tehdä työtä, jossa näkemyksen muodostaminen vaatii näin laajaa ihmisten muuttuvien elämäntilanteiden ja yhteiskunnan virtausten seurantaa. Niitä kelpaa sitten tulevan talven hiihtolenkeillä pohdiskella.

Timo Metsola
hallituksen puheenjohtaja
Vuokraturva