Blogi

Vuokralaiset taktikoivat ja asuvat vanhat avokätiset asumistuet loppuun erityisesti Helsingissä, missä asumistukia leikataan nyt tuplana. Helsinkiläisille tuensaajille tehdään vastaavat leikkaukset kuin muillekin, mutta sen lisäksi samalla poistettiin helsinkiläisiltä oikeus saada muita pääkaupunkiseutulaisia korkeampaa asumistukea. Siksi yleisen asumistuen leikkaukset vaikuttavat kahta eri kautta ja poikkeavan voimakkaasti helsinkiläisiin.

Tämä antaa monelle mahdollisuuden taktikointiin, jossa vanhat avokätiset tuet asutaan loppuun ennen asunnon vaihtamista. Vaikka taktikointi on näkynyt eniten Helsingissä, jossa muutoksetkin ovat suurimpia, selvää taktikointia näkyy myös Vantaalla, Espoossa ja Tampereella sekä tietyissä Turun lähiöissä.

On ollut ollut ennakko-odotuksiin nähden yllättävää, kuinka hyvin tuensaajat ovat osanneet tukien kanssa taktikoida. Yksittäiselle asumistuen saajille yleisen asumistuen leikkaukset alkavat näkyä vähitellen tämän vuoden huhtikuun ja ensi vuoden maaliskuun välillä, koska muiden olosuhteiden säilyessä ennallaan Kela tarkastaa asumistuen kerran vuodessa. Se, milloin tuki omalla kohdalla muuttuu, riippuu siitä minkä kuukauden alkuun oman tuen tarkistus osuu. Tämä antaa monelle noin 400 000 asumistukea saavasta kotitaloudesta mahdollisuuden taktikointiin, jossa vanhat avokätiset tuet asutaan loppuun ennen mahdollista asunnon vaihtamista.

Tieto tuensaajien taktikoivasta käytöksestä perustuu siihen, että olemassa olevia vuokrasopimuksia irtisanottiin loppukevään ja kesän aikana poikkeuksellisen vähän, eräillä asumistuen muutosten kannalta erityisen keskeisillä alueilla jopa puolet aiempia vuosia vähemmän. Yleistä asumistukea saavien muutot vähenivät siis dramaattisesti huhtikuun alusta, koska siinä vaiheessa yli 90 prosenttia tuensaajista olisi hävinnyt merkittävästi asumistuessa tai menettänyt tuen kokonaan, jos he olisivat vaihtaneet vuokra-asuntoa. Tällöin uuden asunnon tuki olisi mennyt uuden systeemin mukaan.

Nimeämättä yksittäisiä kaupunginosia voi todeta, että Itä-Helsinki kokonaisuutena nousi kirkkaasti valtakunnallisesti asumistukitaktikoinnin kärkeen.

Selitys onnistuneeseen taktikointiin saattaa löytyä Kelan helppokäyttöisestä laskurista, jolla voi laskea muuton vaikutuksen omaan asumistukeen. Laskuri konkretisoi miten dramaattisia seurauksia asumistukeen on, jos vanhan avokätisemmän tuen katkaisee muuttamalla ennen kuin vanha tuki joka tapauksessa päättyy.

https://laskurit.kela.fi/yleisen-asumistuen-laskuri

Pula edullisimmista vuokra-asunnoista kärjistyy ensi kesänä

Hallitus aikoo siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiristä suuruudeltaan pienemmän opintotuen asumislisän piiriin 1.8.2025, jolloin muutos tulisi yhtä aikaa voimaan kaikille. Opintotuen asumislisän maksimimäärä olisi asuinpaikasta riippuen 296 euroa, 248 euroa tai 216 euroa. Suunnitelmien mukaan opintotuen asumislisää maksettaisiin vain opiskelukuukausilta, eli pääsääntöisesti kesäkuukausilta tukea ei maksettaisi lainkaan.

Kun hallituksen suunnitelma toteutuu, kaikkein edullisimpien vuokra-asuntojen vuokria nostava kova kysyntäpiikki tulee hyvin todennäköisesti ajoittumaan ensi vuoden kesään, koska silloin edullisimmista asumisvaihtoehdoista kilpailevat yhtä aikaa sekä pienemmän tuen piiriin siirtyvät opiskelijat että yleisen asumistuen leikkausten takia edullisempaan asuntoon vaihtavat. Opintotuen asumislisän suuruus olisi periaatteessa 80 % kuukausivuokrasta, mutta rajattuna siten, että pääkaupunkiseudulla ei huomioitaisi lainkaan 370 euroa ylittävää kuukausivuokran osaa, muissa suuremmissa kaupungeissa 310 euroa ylittävää kuukausivuokran osaa ja muualla Suomessa 270 euroa ylittävää kuukausivuokran osaa.

On lähes vääjäämättömästi odotettavissa, että asumistukien muutokset kokonaisuutena lisäävät kaikkein edullisempien vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa ja samalla nostavat niiden vuokria. Kääntöpuolena on toisaalta se, ette vuokriltaan arvokkaammissa asunnoissa, joista tukimuutokset saavat ihmisiä muuttamaan pois, vuokrat monissa tapauksissa laskevat. Vaikutus voi olla suurin niissä uudehkoissa ja vuokriltaan arvokkaissa asunnoissa, jotka eivät sijaitse aivan halutuimmilla paikoilla ja joissa on siksi tähän asunut paljon asumistuen saajia. Vuokria voidaan joutua laskemaan, jotta saadaan uusia asukkaita pois muuttaneiden tilalle. Tällöin nykyiset asukkaat ovat usein tyytymättömiä ja haluavat myös vuokraansa alennusta.

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat määräytyvät jatkossakin ihan normaaliin tapaan, eli kysynnän ja tarjonnan suhteen sekä vuokralaisten maksukyvyn mukaan.

Edullisemman vuokran taustalla on tyypillisesti asunnon pieni koko, vaatimaton kunto ja varustelu tai syrjemmällä oleva sijainti. Kun vaatimattomampien asuntojen kysyntä kasvaa aiemmasta mutta tarjonta ei, silloin kasvava kysyntä väistämättä näkyy kaikkein edullisimpien asuntojen vuokrien nousuna.

Tähän asti edullisimpina pysyneiden vuokrien tason syy on ollut juuri se, että kyseisten asuntojen kysyntä on ollut aiemmin melko vaatimatonta. Kun vuokralaiset joutuvat maksamaan aiempaa suuremman osan vuokrastaan itse, edullisten vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa.

Ei siinä vielä kaikki – useita muitakin asumistuen leikkauksia tulossa

Edullisimpien vuokra-asuntojen kysyntään nostavat tukimuutokset eivät jää tähän. Asumistukiin on vielä tulossa kolme muutakin merkittävämpää leikkausta, jotka ilmeisesti astuvat voimaan kaikille kyseisen tuen saajille yhtä aikaa.

Hallitus aikoo palauttaa varallisuusrajat yleiseen asumistukeen. On tarkoitus ottaa käyttöön varallisuusraja, joka yhden aikuisen kotitaloudessa olisi 10 000 € ja kahden tai useamman aikuisen taloudessa 20 000 €. Suunnitelman mukaan kotitalouden saamiin vuosituloihin lisättäisiin asumistuen laskennassa 20 prosenttia varallisuusrajan ylittävän nettovarallisuuden määrästä. Asumistukea ei myönnettäisi lainkaan, jos ruokakunnan jäsenten yhteenlaskettu tuottoa tuova nettovarallisuus olisi vähintään 50 000 euroa.

Tämän vuoden lopussa poistuu omistusasunnossa asumiseen maksettava asumistuki.

Eläkkeensaajan asumistuen kansaneläkeindeksiin sidotut määräytymisperusteet jäädytetään vuosiksi 2024–2027.

Pienempänä muutoksena hallitus lisäksi suunnittelee, että Kouvola, Mikkeli, Pori, Kajaani, Lappeenranta ja Vaasa siirrettäisiin nykyisestä yleisen asumistuen 2. kuntaryhmästä 3. kuntaryhmään.

Tarkempaa tietoa yleisen asumistuen muutosten vaikutuksista erityisesti helsinkiläisiin

Eduskunnan vuoden alussa tekemällä päätöksellä yleistä asumistukea laskettiin tuntuvasti ja myös asumistuen saamisen ehtoja kiristettiin merkittävästi. Taustalla on asumistukikustannusten vuosikymmeniä jatkunut kasvu, jolla uskotaan olleen vuokria nostava vaikutus. Tehdyt muutokset vaikuttavat kaikkiin yleistä asumistukea saaviin kotitalouksiin, joita Kelan mukaan oli viime vuoden lopussa yli 400 000, mutta erityisen voimakkaasti muutokset vaikuttavat helsinkiläisiin asumistuen saajiin.

Helsinki muodosti aiemmin yksin oman kuntaryhmän 1, jossa oli mahdollista saada korkeampaa yleistä asumistukea kun Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa, jotka kuuluivat kuntaryhmään 2. Tehdyissä muutoksissa kuntaryhmät 1 ja 2 yhdistettiin, ja myös helsinkiläisten enimmäisasumismenot otetaan jatkossa huomioon aiemman kuntaryhmä 2:n mukaisesti. Käytännössä kuntaryhmä 1 lakkautettiin. Tämä muutos leikkasi vain helsinkiläisten asumistukia.

Lisäksi helsinkiläisiinkin vaikuttavat kaikille yleisen asumistuen saajille yhteiset leikkaukset, joiden seurauksena asumistuki korvaa jatkossa aiempaa pienemmän osan ruokakunnan asumismenoista. Yleisen asumistuen perusomavastuuosuus kasvoi 42 prosentista 50 prosenttiin. Perusomavastuu on siis jatkossa 50 % niistä tuloista, jotka ylittävät yleisen asumistuen tulorajojen alarajan. Yleisen asumistuen korvausprosentti pieneni aiemmasta 80 prosentista 70 prosenttiin hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Lisäksi 300 euron ansiotulovähennys poistui, mikä pienentää kaikkien niiden ruokakuntien yleistä asumistukea, jotka saavatko palkkatuloja, elinkeinotoiminnan tuloja tai maatalouden tuloja.

Timo Metsola
hallituksen puheenjohtaja
Vuokraturva