Blogi

Ukrainan tilanne on toistaiseksi vaikuttanut Suomen asuntomarkkinoihin sodan alkuvaiheen odotuksia vähemmän. Korkojen nousu, inflaatio ja yleinen epävarmuus vaikuttavat, mutta niiden vaikutukset ovat keskenään ristiriitaisia ja osin toisiaan kumoavia.

Inflaation kiihtyminen lisää halua asunnon ostamiseen kevään ja kesän kuluessa, koska moni uskoo asuntojen olevan syksyllä ja talvella nykyistä kalliimpia. Rakennusmateriaalien kovan pulan uskotaan vähentävän ja viivästyttävän rakentamista ja osaltaan nostavan asuntojen hintoja.

Toisaalta nopeasti nousevat korot ja geopoliittiset uhkakuvat mietityttävät asunnonostajia, varsinkin jos harkinnassa on ollut kohtalaisen suuren asuntolainan ottaminen.

Eri tekijöitä voi olla kaikkea muuta kuin helppo punnita keskenään.

Tilanteen ristiriitaisuus näkyykin siinä, että yleinen epävarmuus ajaa nyt tavallista useampia hyvätuloisiakin vuokralle. Vaikuttaa, että vuokralle muuttamista suosivat erityisesti ne kotitaloudet, jotka pyrkivät välttämään riskejä. Tulossa oleva perheenlisäys tai muu vastaava syy voi lisätä halua toimia varman päälle epävarmoina aikoina.

Koronarajoitukset ovat ainakin tältä erää päättyneet, ja näyttää, että vuokramarkkinoilla on edessä vilkas ja koronaa edeltäviä vuosia muistuttava opiskelijakesä. Tämänhetkisen käsityksen mukaan oppilaitoksissa ollaan syksyllä tiiviisti lähiopetuksessa ja suuri määrä opiskelijoita tarvitsee yksiön tai kaksion opiskelupaikkakunnalta ennen sitä.

Opiskelijoiden täysimittaisella paluulla vuokramarkkinoille on lähes varmasti huomattava vaikutus pienten vuokra-asuntojen kysyntään. Pienten asuntojen kysyntä on ollut koko korona-ajan tavallista vähäisempää, ja siksi käännekohta on parin vuoden matalapaineen jälkeen merkittävä.

Myös Airbnb-käytössä olevien pienten asuntojen määrä näyttää jälleen nopeasti kasvavan turismin elpyessä. 

Vuokrien kehitys on ollut alkuvuoden ajan maltillista, kuten se oli myös viime vuonna. Vuokra-asuntojen kysynnän kasvu ja yleinen inflaatio saattavat kuitenkin kesän ja syksyn aikana nostaa vuokria selvästi vauhdikkaammin. Saatetaan siis olla selkeässä taitekohdassa.

Energian hinnan, korkokulujen ja ylläpitokustannusten nousu nostavat yhtiövastikkeita ja lisäävät osaltaan vuokrien nousupaineita ja sijoitusasuntojen myyntejä.

Jos nykyinen kova pula rakennusmateriaaleista vähentää rakentamista, on tarjonnan vähenemisen kautta riski viime vuosiin nähden kohtalaisen nopeastakin vuokrien noususta. Vuokrat määräytyvät hyvin suoraviivaisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Siksi vuokrien mahdollinen nopeampi nousu kohdistuisi kuitenkin vain niille kasvukeskusten alueille, joissa vuokra-asunnoista tulee pulaa. On tärkeää tehdä ero siihen, että suurimmassa osassa Suomea vuokra-asunnoista ei ole pulaa, eikä siten kummempaa vuokrien nousua luvassa jatkossakaan.

Vuokralaisten vaatimustaso on pysyvästi noussut. Selkeästi huonokuntoisille vuokra-asunnoille ei nykymarkkinoilla tahdo olla enää kysyntää edullisemmallakaan vuokralla. Jos vuokralla pitkään ollutta huonokuntoista asuntoa ei halua remontoida, käytännössä vaihtoehtona on siis laittaa asunto myyntiin.

Perheasunnoista vuokramarkkinoilla on nyt enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Perussyynä tarjonnan vähäisyydelle on se, että harva varta vasten hankkii sijoitusasunnoksi perheasuntoa. Pääomalle kun ei tahdo saada kilpailukykyistä tuottoa. Kysyntää hyville perheasunnoille olisi yleisen epävarmuuden seurauksena paljonkin.

Yleisnäkymä kesää kohti on, että asuntokaupan taso näyttäisi säilyvän ja vuokra-asuntojen kysyntä kasvavan, mutta lähinnä opiskelijavetoisesti.

Timo Metsola
hallituksen puheenjohtaja
Vuokraturva