Blogi

Lyhennysvapaa lainansa jo puoliksi maksaneille on kuningasveto pankeilta – eikä hassumpi veto velallisellekaan.

Asuntolainan riskit ovat korkeimmillaan niin velalliselle kuin pankillekin silloin kun laina on juuri otettu. Siinä kohtaa asuntojen hintatason yllättävä tippuminen, työttömyys, vakava sairastuminen tai muu vastoinkäyminen voi aiheuttaa todellisia vaikeuksia lainan suhteen.

Kun asunnon ostamisesta on vuosikausia aikaa, laina on jo ehtinyt lyhentyä ja yleensä asunnon arvokin nousta, jolloin tilanne on aivan toinen. Nyt laina ei ole enää riski sen pahemmin velalliselle kuin pankillekaan. Ainakaan jos asunto sijaitsee kasvukeskuksessa. 

Lainan ottohetkellä asunnon arvosta on saattanut olla lainaa esim. 70 % ja omaa pääomaa 30 %. Jos esimerkiksi 10 vuoden kuluttua asunnon nykyarvosta on lainaa enää 35 % ja omaa pääomaa 65 %, ja kuitenkin koko asunto on lainan vakuutena, tämän parempaa asuntolainaa ei pankille olekaan. Eikä todellisuudessa ole millään muotoa pankin intressi, että tuota lainaa maksettaisiin pois.

Onko lyhentäminen sitten velallisen intressi? Asuntolainan maksaminen on käänteistä säästämistä, joten saattaa ollakin. Toisaalta jos lyhentämisessä pidettäisiin taukoa ja syntynyt taloudellinen liikkumavara satsattaisiin perheen elämänlaatuun, lasten harrastuksiin, yhteisiin lomiin tai vaikkapa ekaluokkalaisen toisen vanhemman lyhyempään työpäivään, ei ole lainkaan selvää, että vaihtokauppa olisi koko elämän mittakaavassa huono.

Asuntolainan lyhentäminen on tärkeää lainan alkuvaiheessa. Mutta lainan yhtämittaista maksamista täysin loppuun asti ei kannata pitää sellaisena itseisarvona, jota aina noudatetaan riippumatta siitä, löytyykö sille järkeviä perusteita.

Timo Metsola
hallituksen puheenjohtaja
Vuokraturva