Blogi

Jotain uutta on vuokra-asuntomarkkinoilla tapahtumassa, mutta harva ymmärtää mitä. Uutisotsikoihin sitkeästi yhä uudestaan palaavan vuokra-asuntopulan yhteydessä väläytellään rahastoja tilanteen helpottajina. Eduskunnassa käsitellään asiaa koskevaa uutta lainsäädäntöä, ja tunnetut sijoittajat ovat apajille pääomarahastoineen jo ennättäneet. Mitä on asuntoihin sijoittava rahasto, kuka sellaiseen voi sijoittaa ja ennen kaikkea miksi?

Ensin pieni katsaus historiaan. Aivan uusi ajatus asuntoihin sijoittavat rahastot eivät Suomessakaan ole. Ensimmäinen niiden syntymiseen tähtäävä laki säädettiin jo 1997, mutta olemattomin tuloksin. Seuraava laki säädettiin 2007, mutta sekään ei rahastoja tuonut. Kuluvan kevään aikana eduskunta yrittää jo kolmatta kertaa säätää toimivaa lakia vuokra-asuntorahastoja varten. Taustalla on halu lisätä vuokra-asuntojen tarjontaa. REIT-muotoisia asuntorahastoja koskevan lakiesityksen heikkona lenkkinä on tällä kertaa vaatimus listata rahasto kolmen vuoden kuluessa pörssiin. Vaatimus vesittää mielenkiinnon niiltä sijoittajilta, jotka hakevat asunnoista nimenomaan pörssistä irrallista sijoituskohdetta.

Lainsäädännön takkuilukaan ei ole kuitenkaan enää viimeisen vuoden aikana estänyt asuntoihin sijoittavien pääomarahastojen syntymistä, koska suursijoittajille tuttu kommandiittiyhtiömalli on antanut riittävät toimintaedellytykset. Asuntoihin sijoittavassa rahastossa sijoittajien yhteisellä pääomalla hankitaan suuri määrä asuntoja, jolloin yksittäisiin asuntoihin liittyvät riskit hajautuvat. Yksittäinen vesivahinko tai yllättävä peruskorjaus ei kokonaisuutta heiluta. Asunnot hankitaan, vuokrataan ja hallinnoidaan ammattilaisten toimesta. Sijoittajan aikaa ei kulu asuntonäytöillä kiertelyyn tai juoksevien asioiden selvittelyyn vuokralaisten kanssa. Alaa tai lainsäädäntöäkään ei tarvitse itse tuntea.

Sijoittajat ovat nähneet vuokra-asuntojen kysynnässä mahdollisuuden vahvaan kassavirtaan heikommassakin suhdanteessa. Hyvistä sijoituskohteista kasatun asuntosalkun jälleenmyyntiarvoa on lisäksi arveltu osiensa summaa korkeammaksi nousukauden joskus tullessa.

Kuka näihin rahastoihin sitten voi sijoittaa? Vielä tällä hetkellä tarvitaan valitettavasti vähintään muutaman sadan tuhannen euron sijoituspääoma, joskus useita miljooniakin. Kaiken kansan sijoitusmuodosta ei siis vielä ole kysymys.

Piensijoittajien mukaan pääsy näihin rahastoihin edellyttäisi sitä, että eduskunta saisi säädettyä tähän toimivan juridisen mallin. Vuokra-asuntopula ja talouskriisi lisäävät poliittista tahtoa asian ratkaisemiseen. Rakentaminen toisi kipeästi kaivattuja rakennusalan työpaikkoja ja kasvukeskusten vuokra-asuntotarjonnan lisääntyminen parantaisi ihmisten mahdollisuuksia muuttaa työn perässä sinne, missä työtä on.

Timo Metsola
Vuokraturva Oy:n ja Asuntoturva Oy:n hallituksen puheenjohtaja