Blogi

Here to help

Vuokra-asuntomarkkina ei ole enää kuin neuvostoliittolainen kauppa

Vuokrasääntely purettiin Suomessa 1995, ja kasvukeskusten vuokrat ovat nousseet yhtäjaksoisesti siitä alkaen. Nyt vuokranantajien ja asuntosijoittajien on kuitenkin vuokra-asuntopulan poistumisen myötä totuttava uudenlaiseen tilanteeseen.

Vuokra-asuntomarkkina ei ole enää kuin neuvostoliittolainen kauppa, jossa tavaraa on hyllyllä niukasti ja sitä tavoittelevien jono pitkä. Neuvostokaupassa kaikki meni mitä tarjolle tuli, ja laadusta tai hinnasta napiseva sai siirtyä tyhjin käsin syrjään seuraavan jonottajan tieltä.

Nyt suomalainen vuokra-asuntomarkkina on kuin nykyaikainen valintamyymälä. Tuotteet maksavat markkinahinnan, mutta valinnanvaraa on ja vertailu kannattaa. Palvelukaan ei enää voi olla lähelläkään neuvostokauppaa, vaan asiakaspalvelun hyvästä tasosta on tullut kilpailukykytekijä, kuten missä tahansa terveellä pohjalla olevassa liiketoiminnassa.

Osalla vanhan polven vuokranantajia on muutoksessa sulattelemista. Vanhan haikailu on kuitenkin paitsi hyödytöntä, myös menneen haikailijan omalta kannalta vahingollista. Aikojen muutokseen on osattava sopeutua, kuten kaikilla muillakin toimialoilla. Muutos on syytä nähdä suomalaisen asuntomarkkinan terveenä kehityksenä, joka hyödyttää niitä, jotka haluavat aidosti palvella asiakkaitaan ja ymmärtää heidän tarpeitaan.

Vuokra-asuntojen määrän huima kasvu on asuntomarkkinoiden ilmastonmuutos

2000-luvun aikana vuokra-asuntojen määrä on kasvanut noin 25 prosenttia noin 800 000 asunnosta miljoonaan asuntoon. Syynä on ollut vuokra-asuntopula ja matalan korkotason siivittämä asuntosijoitusbuumi, joka on vaikuttanut yksityishenkilöiden, instituutioiden ja asuntorahastojen innokkaan asuntosijoittamisen takana.

Asuntosijoitusbuumi on lisännyt vuokra-asuntojen tarjontaa niin paljon, että tarjonnan lisäys on paitsi paikannut valtion tukemien Ara-asuntojen lukumäärän samanaikaisen vähentymisen, lisäksi nostanut vuokra-asuntojen yhteismäärää huimalla 200 000 asunnolla.

Koronapandemian aiheuttamia lyhytaikaisia kysyntä- ja tarjontamuutoksia vuokramarkkinoilla voisi verrata päivän säätä selittävien säärintamien liikkeisiin. Vuokra-asuntojen määrän pitkään jatkunut kasvu taas on asuntomarkkinoiden ilmastonmuutos. Ero on tärkeää ymmärtää. 


Timo Metsola
hallituksen puheenjohtaja
Vuokraturva