Blogi

Asuntokaupan varovaisuus on viime kuukausina vaikuttanut vuokramarkkinaan selvästi. Kotitalouksien asunnonvaihtotarpeet eivät ole kadonneet, ja kun moni ei juuri nyt halua asuntoa ostaa, poikkeuksellisen suuri osa asunnonvaihtotarpeesta on kanavoitunut vuokrapuolelle. Tämä vuokramarkkinoita piristävä vaikutus on ollut tervetullut, koska vuokra-asuntojen tarjonta on edelleenkin ollut viime kuukausina suurta ja osalla alueista tarjonta on ylittänyt kysynnän.

Viimeisen kuukauden mittaan on aiempaa selvemmin näkynyt se, että asuntosijoittajat jarruttavat investointejaan, eikä vuokra-asuntojen tarjonta enää lisäänny joka kuukausi yhtä roimasti kuin viime vuosina. Viime vuosina yksin Suur-Helsingin alueelle valmistui keskimäärin noin tuhat uutta vuokra-asuntoa lisää joka ikinen kuukausi, ja muutos tähän on vuokramarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan suhteen kannalta oleellinen. Myöskään yksityissijoittajat eivät juurikaan tällä hetkellä sijoitusasuntojensa määrää kasvata, joten asuntojen runsaasta tarjonnasta seuranneet vuokralaisen markkinat eivät välttämättä enää jatku yli tulevan kesän. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria, ja ero haluttujen ja vähemmän haluttujen alueiden välillä on perustavanlaatuinen.

Vuokrien korkeasta inflaatiosta huolimatta maltillista kehitystä viime talvena selittää ennen kaikkea edellä kuvattu suuri vuokra-asuntojen tarjonta. Edes matalilla kierroksilla käyneen asuntokaupan puolelta vuokramarkkinoille siirtynyt kysyntä ei ole vuokria juuri nostanut, vaikka potentiaalisen asunnon ostajat ovat vuokralle siirtyessään usein hieman tavallista maksukykyisempiä vuokralaisia.

Vuokramarkkinoilla on edelleen vuokralaisen markkinat ja asuntokaupassa ostajan markkinat. Voi siis todeta, että edelleen käynnissä ovat historiallisesti Suomessa aivan poikkeukselliset asunnonvaihtajan markkinat. Viime kuukausina on ollut todella otollinen aika vaihtaa asuntoa ja onnistua saamaan juuri mieleisensä kohtuulliseen hintaan. Vaihtoehtoja on ollut runsaasti ja tingata on voinut niin myynti- kuin vuokrakohteistakin.

Viime vuosikymmeniä leimanneessa normaalitilanteessa asuntokauppa määrää asuntomarkkinan tahdin ja logiikka muistuttaa keinulautaa. Jos asuntokauppa käy vilkkaana, myytävistä asunnoista on kova kilpailu, mutta vuokra-asunnoista vähemmän on kysyntää ja vuokrapuolella vuokralaisen markkinat. Jos taas asuntokauppa yskii, silloin on omistusasuntojen puolella ostajan markkinat, mutta vuokrapuolella kysyntä kasvaa nopeasti ja voidaan puhua vuokranantajan markkinoista. Minun 25-vuotisella urallani ei ole aiemmin ollut tällaista asunnonvaihtajan markkinaksi kutsumaani tilannetta, jossa voidaan yhtä aikaa puhua sekä ostajan markkinoista että vuokralaisen markkinoista. 

Vuokramarkkinoiden vuosikierrolle on kautta aikain ollut tyypillistä, että talvi on hiljaista ja kesäkausi vilkasta aikaa. Kun nyt vuokra-asuntojen määrän kasvu on suhteellisen nopeasti hyytynyt ja kysyntä luultavasti vilkastuu muiden kesien tapaan, saatetaan seuraavan puolen vuoden aikana nähdä hieman talvea suurempaa vuokrien nousua. 

Aluekohtaiset erot ovat kuitenkin suuria, eikä mahdollinen nopeampi vuokrien nousu koske koko Suomea tai edes suurimpien kaupunkien kaikkia alueita. Kiinteistösijoittamisen ikiaikainen viisaus on, että siinä kolme tärkeintä asiaa ovat sijainti, sijainti ja sijainti. Kyseinen hokema on noussut taas erittäin ajankohtaiseksi. Ollenkaan kaikilla alueilla ei ole ylipäänsä minkäänlaista vuokrien nousua luvassa. Lisäksi asunnon kunnon merkitys on selkeästi kasvanut, kun hyvillä hakijoilla on ainakin vielä toistaiseksi runsaasti vaihtoehtoja, joista valita.

Timo Metsola

hallituksen puheenjohtaja

Vuokraturva