Tiedotteet

1. Ärhäkät vuokrankorotuskirjeet ongelmana
 
Vuokrien nousu jatkuu. Uusien nyt tehtävien vapaarahoitteisten vuokrasopimusten vuokrat eivät enää nouse, mutta jo aiemmin menneinä vuosina tehtyihin vuokrasopimukseen tehdään edelleen inflaatioon nähden erittäin kovia vuokrankorotuksia. 
 
Keskeinen syy tähän on yleistynyt tapa kirjata vuokrasopimuksiin korotusehdoksi indeksi lisättynä jollain tietyllä prosenttikorotuksella. Kahden prosentin lisäystä indeksin päälle voi vielä pitää jotenkin kohtuullisena, mutta viidenkään prosentin lisäys ei ole harvinainen. 
 
Vuokrankorotuskirjeet ovat siis erittäin ärhäköitä suhteessa siihen, että inflaatio on hyvin matala ja uusien nyt tehtävien vuokrasopimusten vuokrat jopa laskevat. Koska vuokratilastoaineistossa vanhat aiempina vuosina tehdyt vuokrasuhteet ovat selvä enemmistö, niiden vuokrien korotukset dominoivat tilastoa.
 
Aktiivisimpia vuokrien korottajia ovat olleet suurimmat vuokranantajayhtiöt. Yksityiset vuokranantajat lähettävät vuokrankorotusilmoituksia selvästi maltillisemmin ja ovat osin pidättäytyneet niistä kokonaan. Tilanne on mielenkiintoinen.

2. Helsinki syö Vantaan
 
Helsinki on ajautunut hankalaan tilanteeseen. Sipoon liitosalueiden kaavoitus ei onnistunut alkuunkaan toivotulla tavalla suojelutekijöiden vuoksi. Tuore uutinen on, että Helsingin hallinto-oikeus typisti myös Suunnitelma B:ksi tarkoitetun uusimman yleiskaavan varjoksi alkuperäisestä. Suurin toivein laadittu kaupunkibulevardistrategia menetti seitsemästä suunnitellusta bulevardikokonaisuudesta neljä, koska maakuntakaava jyräsi arvioinnissa kaupungin yleiskaavan. Pesuveden mukana menivät myös Vartiosaaren suunnitelmat ja Keskuspuiston nipistykset.
 
Vaikka Malmin lentokentän asuntorakentaminen ja kolme kaupunkibulevardia jäljelle jäivät, aivan selvää on, että ne eivät vie kuin puoliväliin Helsingin rakennustarpeisiin nähden. Jos Korkein hallinto-oikeus aikanaan asettuu samalle kannalle, Helsinki tarvitsee kipeästi Suunnitelma C:n. Täydennys- ja lisärakentaminen nykyisten Helsingin asuinalueiden sisään ovat tärkeitä ja auttavat, mutta eivät riitä.
 
Tämä asetelma asettaa Vantaan itsenäisyyden melkoiseen vaaraan. Entinen Helsingin maalaiskunta voisi ratkaista Helsingin kaavoitushaasteet pitkälle tulevaisuuteen. Pelkästään Vantaan itäisten osien nappaaminen mahdollistaisi Helsingin voimakkaan laajenemisen koilliseen aina Sipoon rajalle saakka. 

Kuulostaako väite hurjalta? Jos sattuu tuntemaan Helsingin 12 edellistä onnistunutta alueliitoshanketta, ei välttämättä tunnu. Pelkästään viimeisten 10 vuoden tapahtumien muistaminen riittää. Ei Vantaan ja Sipoon raja ole ennenkään ollut Vapaavuorelle pyhä. Vaikka moni ei enää muista, että vielä 10 vuotta sitten Vantaa oli merenrantakaupunki. Ennen Västerkullan kiilan nappaamista Helsinki ja Sipoo eivät olleet edes rajanaapureita.
 
Hallinto-oikeuden tuore päätös heittää metropolialuekeskusteluun jälleen mielenkiintoisen kierteen. Selvää on, että Helsinki aikoo kasvaa joka tapauksessa. Se kyllä löytää tavan ja suunnan. Ja käyttää juuri niin paljon voimaa kuin on tarpeen. Kuten aina ennenkin.
 
Saattaa olla, että tarkemman pohdinnan jälkeen Helsingin haaveet kaataneen maakuntakaavan muuttaminen ei olisikaan sen päällä istuville naapurikaupungeille erityisen huono vaihtoehto.