Tietopankki

Vuokrasopimuksen päättyminen

Vuokralaisen suorittama irtisanominen

Vuokralaisen suorittama irtisanominen on tavallinen tapa päättää vuokrasopimus. Vuokralainen ei tarvitse irtisanomiselle mitään erityisiä perusteita.

Irtisanomisaika

Vuokralaisen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Aika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on suoritettu, ellei toisin ole sovittu. Jos sopimus sanotaan irti esimerkiksi 9. kesäkuuta, sopimus päättyy heinäkuun lopussa. Vuokralaisen irtisanomisaikaa ei sopimuksella voi pidentää.

Irtisanomisilmoitus

Vuokralaisen on annettava vuokranantajalle kirjallinen irtisanomisilmoitus. Ilmoitus on toimitettava todistettavasti, eli esimerkiksi kuittausta vastaan tai todistajan läsnä ollessa. Pelkkä kirjatun kirjeen lähettäminen ilman sen vastaanottamista ei riitä. Irtisanomisilmoitus on annettava nimenomaan vuokranantajalle, ei siis esimerkiksi isännöitsijätoimistolle, huoltoyhtiölle, talonmiehelle tai välittäjälle.

Vuokranantajan suorittama irtisanominen

Irtisanomisperusteet

Myös vuokranantaja voi sanoa sopimuksen irti millä perusteella tahansa, kunhan se on huoneenvuokrasuhteissa noudatettavan hyvän tavan mukainen. Tyypillisiä hyvän tavan mukaisia irtisanomisperusteita ovat esimerkiksi huoneiston tarvitseminen omaan tai perheenjäsenen käyttöön, sen myyminen tai sopimuksen ehtojen muuttaminen.

Irtisanomisaika

Jos sopimus on ollut voimassa vähintään vuoden, vuokranantajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Jos se on ollut voimassa vähemmän aikaa, irtisanomisaika on kolme kuukautta. Vuokranantajan irtisanomisaika lasketaan samalla tavalla kuin vuokralaisenkin, eikä irtisanomisaikaa voi sopimuksella lyhentää.

Irtisanomisilmoitus

Vuokranantajan on annettava vuokralaiselle kirjallinen irtisanomisilmoitus. Ilmoituksessa on mainittava vuokrasuhteen päättymisajankohta ja irtisanomisen peruste. Myös vuokranantajan on toimitettava irtisanominen todistettavasti.

Välitön irtisanomissuoja

Välitöntä irtisanomissuojaa saadakseen vuokralaisen on vuokrasuhteen kestäessä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa irtisanomisen tiedoksisaannista nostettava irtisanomisen tehottomaksi julistamista koskeva kanne tuomioistuimessa. Irtisanominen voidaan julistaa tehottomaksi, jos irtisanomisperusteena on vuokran tai vuokran määräytymistä koskevan ehdon tarkistaminen, ja pyydettyä vuokraa tai vuokran määräytymistä koskevaa ehtoa on pidettävä kohtuuttomana, tai irtisanomista on vuokralaisen olosuhteet huomioon ottaen pidettävä muutoin kohtuuttomana, eikä irtisanomiseen ole hyväksyttävää syytä.

Jos vuokralaisen kanne hyväksytään, vuokrasuhde jatkuu entisin ehdoin. Tuomio-istuin voi jommankumman osapuolen vaatimuksesta myös muuttaa sopimuksen ehtoja. Jos kanne hylätään, tuomioistuin mainitsee päätöksessään, milloin sopimus päättyy, ja velvoittaa vuokralaisen muuttamaan.

Välillinen irtisanomissuoja

Välillistä irtisanomissuojaa koskeva vaatimus voidaan panna vireille vielä kolmen vuoden kuluttua vuokrasuhteen päätyttyä. Jos vuokrasuhde tuomioistuimen mielestä on päättynyt hyvän tavan vastaisena, vuokralainen voi saada vuokranantajalta korvausta muuttokustannuksista, uuden huoneiston hankkimisesta aiheutuneista kuluista sekä suorittamistaan huoneiston vuokra-arvoa nostaneista korjaus- ja muutostöistä niiden vuokrasuhteen päättymisajan mukaisesta arvosta, jos vuokralaisella on ollut oikeus suorittaa nämä työt eikä niitä ole jo korvattu. Lisäksi vuokralainen voi saada enintään kolmen kuukauden vuokraa vastaavan määrän hyvityksenä huoneiston vaihtamisen aiheuttamasta haitasta.

Muuttopäivä ja sen siirtäminen

Muuttopäivä

Muuttopäiväksi voidaan sopia vuokrasopimuksen viimeinen päivä. Ellei vuokrasopimuksessa ole toisin sovittu, muuttopäivä on kuitenkin sopimuksen päättymisen jälkeinen arkipäivä. Yleensä vuokralaisen vaihtuessa vanhan ja uuden vuokralaisen sekä vuokranantajan kannattaa sopia hallinnan luovutuksesta vanhalta uudelle vuokralaiselle. Tällä tavoin molempien muutto sujuu joustavasti.

Muuttopäivän siirto

Jos vuokralaisella on huomattavia vaikeuksia saada toinen asunto muuttopäivään mennessä, hän voi hakea tuomioistuimelta muuttopäivän siirtoa. Siirtoa voi hakea vain toistaiseksi voimassa olevassa vuokrasuhteessa. Päivää ei voi siirtää, jos siitä aiheutuu vuokranantajalle huomattavaa haittaa tai vahinkoa. Haittaa voi aiheutua esimerkiksi siitä, että omistaja ei pääse itse muuttamaan huoneistoon ja vahinkoa esimerkiksi siitä, että huoneisto on jo vuokrattu uudelleen. Päivää ei voi siirtää myöskään silloin, kun vuokralainen on itse irtisanonut tai purkanut sopimuksen.

Vuokralaisen suorittama vuokrasuhteen purkaminen

Purkamisperuste

Vuokralaisella on oikeus purkaa sopimus, jos vuokralaisen, hänen kotiväkeensä kuuluvan tai vuokralaisen palveluksessa olevan terveydelle aiheutuu ilmeistä vaaraa huoneiston käyttämisestä sopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen. Vuokralaisella on lisäksi purkamisoikeus mm. huoneiston hallinnan luovutuksen viivästyessä olennaisesti, vuokranantajan laiminlyödessä olennaisen puutteen korjaamisen tai vuokranantajan ryhtyessä merkittäviin korjaustöihin.

Purkamisilmoitus

Purkamisilmoitus on jätettävä vuokranantajalle kirjallisesti. Siinä on mainittava purkamisperuste ja vuokrasuhteen päättymisen ajankohta. Ilmoitus on annettava tiedoksi todistettavasti.

Vuokranantajan suorittama vuokrasopimuksen purkaminen

Purkamisperusteet

Purkamisperusteet ovat vuokralaisen sopimusrikkomuksia. Jos purkamisperusteen aiheuttaneella menettelyllä on vain vähäinen merkitys, sopimusta ei voida purkaa.

Vuokranantajalla on oikeus purkaa sopimus ensinnäkin vuokralaisen laiminlyödessä vuokran maksamisen säädetyssä tai sovitussa ajassa. Perusteeksi riittää 2-3 kuukauden vuokrien maksamatta jättäminen. Sopimus voidaan purkaa myös silloin, jos vuokraoikeus siirretään tai huoneisto tai sen osa muutoin luovutetaan toisen käytettäväksi vastoin lain säännöksiä. Vuokranmaksun laiminlyönnistä tai vuokraoikeuden tai hallinnan laittomasta luovutuksesta ei tarvitse edes varoittaa vuokralaista, vaan sopimus voidaan purkaa heti.

Varoitusta edellyttäviä purkamisperusteita ovat seuraavat:

  • huoneistoa käytetään muuhun tarkoitukseen tai muulla tavalla kuin sopimusta tehtäessä on edellytetty
  • vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää
  • vuokralainen hoitaa huoneistoa huonosti
  • vuokralainen rikkoo huoneistossa, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty tai määrätty.

Lisäksi vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus mm. sillä perusteella, että vuokralainen ei toimita vakuutta sovittuna aikana.

Varoitus

Varoitus on annettava tiedoksi todistettavasti. Varoituksen tarkoituksena on antaa vuokralaiselle mahdollisuus oikaista käytöksensä. Jos oikaisu tapahtuu, vuokranantajalla ei ole enää oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen.

Purkamisilmoitus

Purkamisilmoitus on jätettävä vuokralaiselle kirjallisesti ja todistettavasti. Ilmoituksessa on mainittava purkamisperuste ja vuokrasuhteen päättymisen ajankohta. Sopimus voidaan purkaa välittömästi ilmoituksen tiedoksiannosta lukien. Vuokranantaja voi myös antaa vuokralaiselle pidemmän muuttoajan.

Jos vuokralainen ei noudata purkamisilmoitusta eikä muuta vuokranantajan ilmoittamana ajankohtana, vuokranantaja voi haastaa vuokralaisen tuomioistuimeen ja vaatia sopimuksen purkamista ja häätöä. Haastehakemus käy myös suoraan purkamisilmoituksesta, joten erillistä ilmoitusta ei ole pakko antaa.

Vuokrasuhteen lakkaaminen

Lakkaamisperusteet

Vuokrasopimus lakkaa, jos huoneisto tuhoutuu tai viranomainen kieltää sen käyttämisen sopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen. Lakkaaminen tarkoittaa sitä, että erillisiä toimenpiteitä ei tarvita, vaan sopimus lakkaa lain nojalla. Molemmat osapuolet ovat vapaita omista velvollisuuksistaan heti, kun viranomaisen päätös on lainvoimainen. Jos vuokralainen pitää huoneistoa hallinnassaan lakkaamisen jälkeen, hän on velvollinen maksamaan vuokranantajalle kohtuullisen korvauksen tämän omaisuuden käyttämisestä.

Vahingonkorvaus

Jos sopimuksen lakkaaminen aiheutuu vuokranantajan viaksi luettavasta syystä, laiminlyönnistä tai muusta huolimattomuudesta, vuokralaisella on oikeus saada korvaus aiheutuneesta vahingosta. Korvaus voi käsittää mm. muuttokustannuksia ja uuden huoneiston hankkimisesta aiheutuneita kuluja.